Moij!

Olin tuossa yllättäen taas eilen tallilla... Tuli vähän kiire karsinan siivouksessa. Tai siis kun ei kottiksia (kottikärryt) ja talikkoa riittänyt enää miulle (hidaas..) niin laitoin ensiksi vedet ja heinät, siltä varalta etten ehdi laittaa niitä ennen hepon sisääntuloa. No näinhän siinä kävi että lopulta ehdin aloittaa karsinan siivouksen, ja tallinomistaja sanoi jotta jos tallityttö E ehtii tulla niin saa taluttaa ensimmäisen vartin vammaisryhmän puolituntisesta. Ei ehtinyt, joten miun piti jättää siivous kesken. Siinä samassa sitten yhden tarhan hevoset alkoivat jo vähän hermostua (hyvä kun yksi edes antoi ottaa kiinni) ja sitten piti käydä myös viimeisestä tarhasta (jossa siis hoitsuni oli) pollukat myös. Tämä sillä aikaa kun talutin. Sitten siirsin heposen toiseen karsinaan ja siivoilin karsinan loppuun. Hepo takaisin ja it's done, man! ;)

Kerron ensin vähän pohjia, ennen kuin puhun epäonnisista sattumuksista tunnin jälkeen... hoitohevoseni ja erään yksityishevosen karsinat ovat erillään sisätallin karsinoista, ja ne ovat siis ulkokarsinoita. Ne ovat nuo kaksi sisätallin kyljessä kiinni.

Aika kökkö kuva... sorry.

Niinpä niin. No asiaan! Yksityishevosen omistaja ei ymmärrettävistä syistä halua yksärinsä karsinaan hevosia, jotka kuopivat tms. Hoitohevosellani on tiettävästi lupa olla tässä karsinassa (joka on hyvin siinä vieressäkin). Ennen tuntia tallityttö E ja tallinomistaja sopivat, että kun tallityttö E siivoaa oman hoitohevosensa karsinan tunnin jälkeen, siirretään E:n hoitohevonen miun hoitohevoseni karsinaan ja miun hoitohevonen yksärin karsinaan (voiko sen selvemmin sanoa?)! No, pohkeita ja käsien jarruttelijalihaksia rasittaneen tunnin jälkeen pistin hoitsuni suoraan yksärin karsinaan. Rupesin siinä ottamaan jalkasuojia pois kiinnittämättä enemmän huomiota hoitohevoseeni, joka ensiksi tottakai tarkisti ruokakupin (hevoset tekevät yleensä näin tullessaan toisen hevosen karsinaan). Otettuani jalkasuojat pois kuulin ihmeellistä loisketta ja suorastaan syöksähdin ylös - huomatakseni hoitohevoseni natustavan yksityishevosen ruokakupissa ollutta löllöä! Heitin suojat karsinasta ylös ja nykäisin suitsista hoitsun pään ylös - turpa raahasi oikeanpuoleista tallitakkini hihaa pitkin aina olkaapäähän asti ja näin sain osani tästä ihanasta ruskea-mitä-ikinä-olikaan-vetisestä mössöstä! Siirsin hoitsuni takaisin karsinaansa (toinen hevonen EI siis vielä ollut siellä) ja saman tien siellä laitoin loimen jo päälle. Sitten laitoin riimun ja riimunnarusta sidoin itseäni virkeämmän tallityttö E:n suosiollisella avustuksella (jossain vaiheessa iltaa sitä ei enää tajua vaihtaa jäykkää riimunnarua toiseen ilman toisia aivoja...) hepan niin, ettei se yltänyt kaverin ruokakipolle mutta ylsi kuitenkin juomaan vesisankosta. Jätin vielä vähän heinää siihen eteen, jotta olisi natustettavaa. Anyway olin onnellinen voidessani siirtää hepon takaisin omaan karsinaansa, jossa tarjoilin iltaruoan hoitsulleni. Mutta sitä ihastuttavaa ruskeaa löllömössöä, joka oli kuulemma jokin "väliruoka" joka yksäriltä oli jäänyt syömättä (jtn tällaista tallinomistaja selitti) jäi ihanasti takkiini, takki pesuun ja täytyy myöntää että ensi kerralla tarkistan ainakin tässä kyseisessä karsinassa ruokakupin ennen kuin tuon hevosen karsinaan!

No mutta siis hengissä selvittiin... nyt menen sähköpostini kautta lisäämään GF:n sivuille uusimman Karvinen -lehden kannen, pistäytykäähän siellä, linkki tuossa SkedeL in Web -sivulaatikossa nimellä Garfield Fans.

C U!

- SkedeL